Sukuni naiset ovat olleet aina innokkaita käsitöiden tekijöitä. Minä taas.. Olin lapsena kömpelö ja huolimaton, neulomistani säärystimistä tuli huovutetut säärystimet jo neuloessani niitä. Käteni hikosivat, jännitin ja itku kurkussa väänsin niitä. Halusin olla yhtä hyvä kuin äitini, tätini ja isoäitini. Mutta eihän siitä mitään tullut. Vuosikausiin en harrastanut ollenkaan käsitöitä, kunnes päätin ihan vain kokeilla neulomista pari vuotta sitten. Nyt olen täysin koukussa. Kun teen käsitöitä yksin, omassa rauhassani, huomaan, että kyllähän minä osaan! Nykyään jopa tilaan Novita-lehteä!Sain syksyn Novitan käsiini pari viikkoa sitten ja heti seuraavana päivänä lähdin hakemaan lankoja. Ostin talven sukkaprojekteihin (niistä lisää myöhemmin) 7 Veljestä Raita-lankoja ja omiin pikku töihini Crystal-lankaa. Ohjetta pipoon ei vielä löydy netistä, mutta lehdestä löytyy. Tarkoitus on vielä tehdä samasta langasta kaulahuivi tai kauluri. Tämä onkin ensimmäinen oikeasti onnistunut piponi - joka siis sopii omaan päähäni kuin nakutettu. Crystalin neulominen vaati alkuun totuttelua, mutta kun vauhtiin pääsin, sain pipon valmiiksi parissa illassa. Ja oi että, kuinka se säihkyykään!
1 kommentti:
Vähänkö ihana! Tyyppi osaa :D
Lähetä kommentti